Mielipidekirjoituksia Aamulehdessä 

Aamulehti 2.3. 2007: Alueellinen diktatuuri ei mahdollinen

Aamulehti 18.12. 2006: Kestävää kehitystä korville

Aamulehti 3.11. 2006: Muutto kasvattaa Pirkkalan velkaa

Aamulehti 2.3. 2007: Alueellinen diktatuuri ei mahdollinen

Pirkkalan kunnanjohtaja Risto Koivisto (sd) pelottelee Aamulehdessä 20.2. ihmisiä kertomalla ongelmista, joita pormestarin valinta suoralla kansanvaalilla aiheuttaisi. Melkoisen uskomattomia perusteluita hän onkin kehitellyt kansanvaalia vastaan.

Koivisto väittää, että kansanvaalilla valittu pormestari saisi kontrolloimattoman yksinvallan joihinkin asioihin. Miten ihmeessä pelkkä valintatavan muutos voisi muuttaa vaikkapa Tampereen pormestarimallin diktatuuriksi? Eihän mikään pakota antamaan kansanvaalilla valitulle pormestarille enemmän valtaa kuin valtuustossa valitulle pormestarille. Edes alueellinen diktatuuri ei Suomessa ole nykyisen lainsäädännön puitteissa mahdollinen, eikä sitä varmasti hyväksytä jatkossakaan.

Käsittämätön on myös Koiviston väite siitä, että pienet puolueet haluavat kansanvaalia, jotta niiden julkkisehdokkaat voisivat tulla valituiksi. Jokainen voi selata Internetissä eri puolueiden eduskuntavaaliehdokaslistoja. Kukahan niitä julkkisehdokkaita oikein asettaakaan? Missejä, laulajia, hiihtäjiä, tv-runoilijoita, tositv-julkkiksia - kaikkia näitä on juuri suurten puolueiden listoilla. Heidän rinnallaan yksi vihreä ratsastaja tai perussuomalainen elähtänyt laulaja ovat aika tuntemattomia. Julkisuus ei tee näistä ihmisistä kelvottomia ehdokkaita, mutta tässä tilanteessa en sentään kehtaisi syytellä pienpuolueita populististen julkkisehdokkaiden asettamisesta. Vai onko niin, että Koiviston mielestä vain suurilla puolueilla on oikeus haalia tunnettuja ihmisiä listoilleen?

Minusta Koiviston kirjoituksesta välittyy myös erikoinen, varsin synkkä kuva kansan tyhmyydestä. Minä en usko, että kansalaiset haluaisivat valita yhteistyökyvyttömän ja toistaitoisen pormestarin, enkä käsitä, miksi jokin puolue asettaisi moisen ehdokkaan. Sen sijaan valtuustossa tapahtuva pormestarin valinta ei paljonkaan eroa nykyisestä kunnanjohtajajärjestelmästä, jossa valinta voi ratketa pahimmillaan ties missä hämyisessä herrojen saunaillassa. Tällaisessa sisäpiirissä huonon johtajan valinta on mielestäni paljon todennäköisempää.

Median vaikutus valintaan voisi kyllä kasvaa, mutta ainakin minun on vaikea kuvitella tilannetta, jossa esimerkiksi suuri puolueeton sanomalehti tai televisiokanava lähtisi ajamaan vaikkapa kommunistien ehdokasta Pirkkalan, Tampereen tai jonkin muun paikkakunnan pormestariksi. Itse asiassa varsinkin televisiossa keskitytään tällä hetkellä entisestään pönkittämään suurimpien puolueiden valtaa, minkä luulisi Koivistolle kelpaavan. Mediahan sitä paitsi on jo pitkään vaikuttanut muihinkin vaaleihimme, ja silti niitä pidetään reiluina ja demokraattisina vaaleina.

En yritä väittää, että pormestarin valitseminen suoralla kansanvaalilla olisi täysin ongelmatonta. Työnjako valtuuston ja pormestarin välillä on kuitenkin varmasti mahdollista tehdä toimivaksi, ja näiden tahojen yhteistyökyky riippuu paljon enemmän ihmisten henkilökohtaisista ominaisuuksista kuin pormestarin valintatavasta. Ihan yhtä lailla kansankin valitseman pormestarin on rakennettava yhteistyötä, jos hän haluaa onnistua työssään.

Riku Merikoski 

Vihreä kunnanvaltuutettu, kansanedustajaehdokas

Pirkkala

Alkuperäinen otsikkoni oli "Suora kansanvaali ei ole uhka", joka vastaakin kirjoituksen sisältöä huomattavasti paremmin.

Aamulehti 18.12. 2006: Kestävää kehitystä korville

Keskon pääjohtaja Matti Halmesmäki esitteli Aamulehdessä 30. 11. ketjunsa tavoitteita. Yksi niistä on 50 suuren kaupan avaaminen Suomessa viiden seuraavana vuoden aikana, eivätkä muutkaan suuret kauppaketjut aio jäädä toimettomiksi. Lähes poikkeuksetta tällaiset hankkeet lisäävät autoliikennettä ja lyövät siten korville sekä kestävää kehitystä että ilmastonmuutoksen ehkäisyä. Myös kauppojen ympäristöohjelmat joutuvat kummalliseen valoon, sillä nykyisen kehityksen jatkuessa henkilöautoliikenteen kasvu syö varsin nopeasti ohjelmilla saavutetut edut.

Usein sanotaan, että ihmiset pitävät automarketeista, koska niiden hinnat ovat halpoja ja myynti on kasvanut. Näinkin tilastoja voidaan tulkita, mutta monilla ihmisillä ei ole nykyään edes vaihtoehtoja, kun useat lähikaupat on jo tapettu. Toisaalta jos ihmiset osaisivat laskea automarketissa käymisen kuluihin myös yhä lisääntyvän henkilöautoilun ja sen aiheuttamien ongelmien kustannukset, lähikauppojen käyttö olisi huomattavasti nykyistä kannattavampaa. Uusien teiden rakentaminen on kallista, ja liikenne- ja viestintäministeriön mukaan pelkästään tieliikenteen onnettomuudet aiheuttavat vuosittain yhteiskunnalle noin 3 miljardin euron kustannukset. Lisäksi liikenteen päästöistä johtuvat sairaudet aiheuttavat suuria terveysmenoja, ja veroista nämä kaikki lopulta maksetaan.

Valtavien Ideaparkin kaltaisten keskusten rakentamista puolestaan on perusteltu sillä, että tällaiseen paikkaan voidaan järjestää toimiva joukkoliikenne. Yhteyksiä on Tampereelta mielestäni yllättävän hyvin, mutta valitettavasti ihmiset eivät käytä niitä, minkä moottoritien liikenneruuhkat (AL 4.12.) ja ihmisten autoiluasenteet (AL 2.12.) osoittavat. Mahdolliset uudet keskukset tulisikin rakentaa mahdollisimman lähelle asiakkaita, jotta paikalle pääsisi myös pyörällä, kävellen tai jo olemassa olevan joukkoliikenteen avulla.

Tällä hetkellä liikenne tuottaa noin viidenneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä, joita on vähennettävä lähiaikoina merkittävästi. Tieliikenne ei voi jäädä tämän kehityksen ulkopuolelle. Jatkossa suurten kauppakeskushankkeiden yhteydessä onkin kiinnitettävä selvästi enemmän huomiota niiden ilmasto- ja liikennevaikutuksiin. Kuntien ja maakuntien tulisi siis suurten kauppakeskusten sijaintia mietittäessä sallia vain sellaiset hankkeet, jotka eivät johda henkilöautoilun lisääntymiseen. Helpointa kuitenkin olisi, jos kauppaliikkeetkin ottaisivat tämän periaatteen suunnitelmiensa ohjenuoraksi.

Jotkut voivat pitää vaatimustani kehityksen estämisenä. Henkilöautoilun kasvu ja ilmastonmuutos eivät kuitenkaan ole väistämätöntä kehitystä, vaan ihmisen huonojen valintojen tulosta. Yksi näistä valinnoista on suurten kauppakeskusten rakentaminen kauas asiakkaista, eikä tällaista toimintaa tule enää jatkaa. Nyt on koko yhteiskunnan aika myöntää, että henkilöautoilun tarpeen vähentäminen on parempi vaihtoehto kuin kokonaisia ekosysteemejä uhkaavan ilmastonmuutoksen piittaamaton edistäminen.

Riku Merikoski, Vihreiden kansanedustajaehdokas

Alkuperäinen otsikkoni oli "Kaupan alan tavoitteet kestämättömiä"

Aamulehti 3.11. 2006: Muutto kasvattaa Pirkkalan velkaa

Veikko Vuorikoski syyttää Ylänurkassa (AL 27.10.) Timo Aron tutkimuksen pohjalta Pirkkalaa ja muita ympäristökuntia kerman kuorinnasta Tampereen seudun taloudessa. Syytökset pohjautuvat muuttolukuihin, mikä on todella kapea näkökulma, sillä kuntien todellinen taloudellinen tilanne unohdetaan samalla kokonaan. Suuri, välillä jopa hallitsematon, muuttovoitto ei todellakaan ole parantanut Pirkkalan taloutta, vaan itse asiassa kunnalla on velkaa asukasta kohden kuusi kertaa enemmän kuin kahdeksan vuotta sitten. Nykyinen summa, noin 1500 euroa per asukas on puolitoista kertaa enemmän kuin Tampereella ja kaksi kertaa enemmän kuin Pirkanmaan kunnilla keskimäärin.

Vaatii melkoista silmänkääntäjää, että nuo luvut saadaan näyttämään lupaavilta. Lisäksi toisin kuin Vuorikoski antaa ymmärtää, käännettä parempaan ei hyvätuloisista muuttajista huolimatta ole näkyvissä, vaan Pirkkalan velkaantuminen jatkuu huolestuttavan nopeasti muun muassa lukuisien koulu- ja päiväkoti-investointien vuoksi. Tämä ilmiö on tuttu muissakin Tampereen seudun kunnissa. Korkojen nousu ei ainakaan helpota ongelmaa, eikä Pirkkalassa ole enää kaukana se päivä, jolloin vanhojen lainojen hoitoon joudutaan ottamaan lisälainaa.

On myös vaikea ymmärtää, miksi olisi väärin, että Tampereen ympäryskunnat tarjoavat uusille asukkaille väljempää asumista. Mitä Vuorikoski sanoisi omakotitaloa haluaville, pitäisikö heidät kenties mieluummin lähettää Turkuun kyselemään asuntoja? Tuskin sekään olisi Tampereen seudun kehityksen kannalta edullista. Pirkanmaallahan on sitä paitsi viime aikoina esitetty useita mittavia projekteja, jotka vapauttaisivat Tampereella runsaasti tilaa. Jätevedenpuhdistamo pitäisi saada Nokialle tai Pirkkalaan jotain ihan muuta kuin kermaa keräämään, ja Viinikan ratapiha pirkkalalaisten retkeilyalueelle pois tamperelaisten silmistä. Vaikka nämä ovatkin vasta suunnitelmia, ei niiden avulla mitään ”idyllimäisiä puutarhakaupunkeja” luoda.

Ymmärrän, että mainitsemani hankkeet eivät auta ongelmiin nopeasti, mutta juuri siksi olisikin parempi keskittyä yhteistyöhön, eikä pohtia, mikä kunta saa rikkaimmat muuttajat. Varsinkin kaavoituksessa kuntien yhteistyötä pitäisi lisätä liikenneongelmien vähentämiseksi ja kuntakeskusten elinvoimaa vaarantavien lukuisten suurten kauppakeskushankkeiden hillitsemiseksi. Yhteistyön tulee kuitenkin olla kaksisuuntaista, eikä vain yksipuolista sanelua. 

Riku Merikoski, Vihreä kunnanvaltuutettu

Pirkkala 

Olen kirjoittanut Aamulehteen myös aikaisemmin, ensimmäisen kerran jo vuonna 2002.

Tästä pääset takaisin Etusivulle.