Liikenne

 

1. Rautateiden kunnossapitoon on käytettävä enemmän rahaa.

Kyllä. Suomessa on melko laaja rataverkosto, mutta viimeisen parin vuosikymmenen ajan sen on annettu rappeutua, koska ratojen kunnossapitorahoja on leikattu. Tämä on johtanut tavaraliikenteessä rautatiekuljetusten osuuden vähenemiseen. On vaikea kuvitella lyhytnäköisempää liikennepolitiikan linjausta, sillä raideliikenne on monin verroin tieliikennettä turvallisempi ja ympäristöystävällisempi liikennemuoto. Ratojen huono kunto on usein syynä myös junien myöhästymisille ja se rajoittaa myös junien nopeuksia. Myös tieverkoston kunnosta on kuitenkin järkevää pitää huolta, sillä huonokuntoiset tiet eivät ole kenenkään etu. 

2. Helsinki-Vantaan lentokentälle on rakennettava junayhteys. 

Kyllä. Lentoliikenteen kasvua ei pidä tukea, mutta koska lentäminen varmasti jatkuu tulevaisuudessakin, lentokentän kulkuyhteyksien on oltava kunnossa. Tällä hetkellä monet ihmiset päättävät lähteä lentokentälle omalla autolla, sillä linja-autoliikennettä ei pystytä tarjoamaan riittävästi, ja se koetaan liian hitaaksi. Junayhteyden rakentaminen Suomen merkittävimmälle lentokentälle tekisi junasta nopean ja helpon ratkaisun joka suunnasta tuleville matkailijoille. Kehäradaksi kutsuttu hanke helpottaisi myös pääkaupunkiseudun liikenneongelmia.

3. Valtion tukea joukkoliikenteelle on nostettava.

Kyllä. Nykyinenkin hallitus on lupauksiensa vastaisesti jatkanut joukkoliikenteen tukien leikkaamista, ja siten lakkauttanut lukuisia linja-autovuoroja ja muun muassa yöjunaliikenteen väliltä Turku-Joensuu. Myös Kemijärvelle ulottuva yöjunaliikenne olisi lakkautettu ilman Lapin liiton rahoitusta. Suuret kaupungit puolestaan joutuvat rahoittamaan joukkoliikenteensä kokonaan itse, mikä johtaa melko korkeisiin hintoihin. Jotta Suomen öljyriippuvuutta voidaan vähentää, valtion tulee tukea joukkoliikennettä nykyistä enemmän. Lisärahoilla on syytä laskea joukkoliikenteen hintoja koko maassa ja niillä voidaan myös parantaa pienillä paikkakunnilla elämisen mahdollisuuksia.  

4. Lentopolttoaineen verottomuudesta on luovuttava.

Kyllä. Lentoliikenteellä on pitkään ollut epäreilu kilpailuetu muihin liikennemuotoihin nähden, sillä lentopolttoaine eli kerosiini on verotonta. Tämä tilanne on lopetettava koko EU:n alueella ja mieluiten koko maailmassa. Nykyinen käytäntö on johtanut siihen, että esimerkiksi Saksassa lentäminen kahden kaupungin välillä saattaa olla halvempaa kuin junalla matkustaminen, vaikka lentäminen voi kuluttaa jopa 10 kertaa enemmän energiaa. Lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovatkin kasvaneet EU:ssa 15 vuodessa 75 %. Nämä päästöt ovat poikkeuksellisen vahingollisia ilmaston kannalta, sillä yläilmoissa tapahtuvien päästöjen vaikutukset ovat tutkimusten mukaan kaksinkertaisia verrattuna maan pinnalla vapautuviin päästöihin.

5. Liikennemelun torjuntaan on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota.

Kyllä. Liikenteen aiheuttama melu on kasvava ongelma, joka häiritsee yhä useampaa suomalaista. Vanhojen liikenneväylien melusuojausta on parannettava, ja erityisesti uusien tiehankkeiden yhteydessä on varmistettava, että meluvalleihin ja muuhun meluntorjuntaan varataan tarpeeksi rahaa. Kaupunkien lähistön hiljaiset alueet on kartoitettava ja niitä on suojeltava melua aiheuttavalta toiminnalta.

6. Kevyen liikenteen väyliä rakennetaan Suomessa liian vähän.

Kyllä. Esimerkiksi Hämeen tiepiirin alueella väylien tarpeeksi on arvioitu 600 kilometriä, mutta esimerkiksi vuonna 2006 alueella saatiin tehtyä vain noin 10 kilometriä pyörätietä. Tämä on aivan liian vähän, ja moni koululainen joutuukin käyttämään koulumatkallaan kapeita tienreunoja. Liikenneturvallisuuden parantamisen ohella pyörätiet lisäävät terveysliikunnan mahdollisuuksia ja helpottavat autottomien ihmisten elämää. Kevyen liikenteen väylien rakentamiseen osoitettuja määrärahoja onkin välittömästi lisättävä. Uusien asuinalueiden suunnittelussa näitä väyliä on jo suunnitteluvaiheessa piirrettävä tarpeeksi.

Tampereella erityinen epäkohta on, ettei kaupungin keskustan läpi ole yhtään turvallista pyöräreittiä, ja erityisesti talvisten katujen pyöräilyrajoitusten aikana sallittuja reittejä on vaikea edes löytää. Keskustassa on myös hyvin vähän paikkoja, joihin pyöränsä voisi jättää. Nämä asiat Tampereen kaupungin tulisi huolehtia kuntoon mahdollisimman nopeasti, sillä pyöräily on tärkeä osa nykyaikaisen kaupungin liikennettä. 

Tästä pääset takaisin Mielipiteet-sivulle.

© 2010 Riku Merikoski