Opiskelija-asiat

1. Opintotukea on korotettava 15 % välittömästi.

Kyllä. Korkeakouluopiskelijoiden opintorahaa ei ole korotettu 14 vuoteen, eikä toisen asteen opiskelijoiden opintorahaa sitäkään 12 vuoteen. Päinvastoin, sitä on jopa leikattu, ja sen reaaliarvo on laskenut 20 %. Mikään muu vastaava tuki ei ole säilynyt entisellään näin pitkään. Samassa ajassa esimerkiksi kansaneläkkeiden reaaliarvo on noussut hieman, joten vaatimusta ei voi pitää kohtuuttomana. Vihreät ovatkin järjestelmällisesti esittäneet opintorahan korotusta varjobudjeteissaan, mutta korotukselle ei ole löytynyt tarpeeksi tukea. 

2. Vanhempien tulot saavat vaikuttaa yli 18-vuotiaan itsenäisesti asuvan opiskelijan tukiin.

Ei todellakaan. Täysi-ikäisyyden raja on Suomessa 18 vuotta. On käsittämätöntä, jos valtio tämän jälkeen katsoo aiheelliseksi määritellä, että vanhempien tulot vaikuttavat yksin asuvan 18-20 -vuotiaan käytössä oleviin varoihin, mutta 20-vuotiaana vanhempien tuki menettää merkityksensä. Siksi vanhempien tulot eivät saa jatkossa vaikuttaa täysi-ikäisen itsenäisesti asuvan lukiolaisen, ammattikoululaisen tai opiskelijan tukiin. Myös alaikäisten itsenäisesti asuvien oppilaiden tuissa vanhempien tulojen merkitystä on vähennettävä.

3. Yliopistojen perusrahoitusta on lisättävä.

Kyllä. 12 vuodessa opiskelijoiden määrä on noussut Suomen yliopistoissa 43 %, ja esimerkiksi Tampereen teknillisessä yliopistossa on yhtä opettajaa kohden yli 30 opiskelijaa. Tämä on johtanut jopa useiden satojen opiskelijoiden massaluentoihin ja yli 30-henkisiin harjoitusryhmiin. Tällaisissa ryhmissä ei todellakaan pystytä vuorovaikutteiseen tai opiskelijalähtöiseen opettamiseen. Myös opinto-ohjaus yliopistoissa on puutteellista, mikä johtaa väistämättä opiskeluaikojen pitenemiseen. Joillakin aloilla sisäänottomäärät ovat liian suuria, mutta opiskelijamäärien vähentäminen ei riitä ratkaisuksi yliopistojen perusopetuksen turvaamiseen, vaan myös lisärahaa tarvitaan.

4. Kaikille opiskelijoille on taattava terveydenhuoltopalvelut opiskelupaikkakunnallaan.

Kyllä. Yliopisto-opiskelijoiden terveydenhuollosta huolehtii Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. Esimerkiksi ammattikorkeakouluopiskelijoilla tällaista järjestelmää ei kuitenkaan ole, joten heidän tulisi saada kansanterveyslain mukaan terveydenhoitopalvelut opiskelupaikkakunnaltaan. Monet kunnat kuitenkin välttelevät ulkopaikkakuntalaisten hoitoa, ja hoitavat vain akuuttitapaukset. Valtion on myönnettävä rahaa kunnille, jotta ne voivat huolehtia paikkakunnan kaikista ilman hoitoa jäävistä opiskelijoista, ja myös valvottava, että kunnat hoitavat tämän velvollisuuden.

Tästä pääset takaisin Mielipiteet-sivulle.