Mielipidekirjoitukseni Pirkkalaisessa 

Pirkkalainen 24.1. 2007: Lumiukkojen puolesta, ilmastonmuutosta vastaan (linkki blogiini)

Pirkkalainen 8.11. 2006: Kaikki öiset huvit pitäisi kieltää!

Pirkkalainen 25.5. 2005: Ei yksin, vaan yhteistyössä (Pirkkalan musiikkiopistosta)

Pirkkalainen 18.5. 2005: Miksi ei ulkoilusiltoja Pirkkalaan?

Pirkkalainen 8.11. 2006: Kaikki öiset huvit pitäisi kieltää!

Pirkkalaisessa 1.11. nimimerkki ”Ei enää iloinen veronmaksaja” puuttui vakavaan nuorten ongelmaan, unen puutteeseen, ja vaati Nastan nuorisoyön kieltämistä. Minäkin olen erittäin huolestunut tästä aiheesta, joka ei kosketa ainoastaan nuoria, vaan myös vanhempia ihmisiä. Siksi vaadinkin, että jokaisen baarin, elokuvateatterin ja muun siveettömän huvipaikan on suljettava ovensa joka ainoa ilta klo 22, jotta kaikki suomalaiset voisivat nukkua tarpeeksi. On hirvittävää, että valtio ja kunnat edelleen sallivat iltakymmenen yli ulottuvan valvomisen, joka vaarantaa jokaisen suomalaisen terveyden.

Ei, onneksi en ole tosissani. Nuorten univaje ja pahoinvointi ovat Suomessa vakavia ongelmia, mutta tilannetta ei todellakaan auta nuorisotoiminnan rajoittaminen kielloilla. Olen aivan yhtä mieltä kirjoittajan kanssa siitä, että nuoren kehitys vaatii säännöllisyyttä ja riittäviä yöunia. Jos nämä asiat eivät kaikilla ole kunnossa, syy on kuitenkin ihan muualla kuin siinä, että kunta järjestää kerran yötapahtuman, jossa nuoret viihtyvät. Minusta niin 12-15 –vuotiailla kuin vanhemmillakin ihmisillä on oikeus pitää joskus hauskaa myös yöllä, ja jos se tapahtuu viikonloppuna valvotuissa oloissa ja ilman alkoholia, en näe siinä ongelmia. Niin kuin Aamulehdestä (29.10.) saattoi lukea, nuorilla oli sitä paitsi myös vanhempiensa kirjallinen lupa yöksi jäämiseen.

Tällaisen yötapahtuman kustannuksistakin kirjoittajalla tuntui olevan erikoinen käsitys. Tietojeni mukaan paikalla oli yön ajan neljä valvojaa. Kun heidän palkkansa, tilakustannukset sekä kuluneen sähkön hinta lasketaan yhteen, veronmaksajien kukkarosta tapahtumaa varten otettu summa tuskin on yhtä pirkkalalaista kohti pariakymmentä senttiä enempää. Minä lupaudun kuitenkin maksamaan ”Ei enää iloiselle veronmaksajalle” tästä tapahtumasta aiheutuneet kulut opintotuestani (8,5 e/pv), jotta tämä menoerä ei enää rasita hänen talouttaan ja jotta yläasteikäisille nuorille voidaan jatkossakin järjestää toimintaa.

Samalla haluan kiittää kunnan nuorisotoimintaa siitä, että se vähäisistä resursseistaan huolimatta pystyy järjestämään myös nuorisoyön kaltaista poikkeuksellista toimintaa. Toivottavasti kunnasta löytyy lähivuosina rahaa ja tahtoa uuden ja paremman nuorisotilan hankkimiseen.

Yhä iloinen veronmaksaja, 

Vihreä kunnanvaltuutettu Riku Merikoski

Pirkkalainen 25.5. 2005: Ei yksin, vaan yhteistyössä (Pirkkalan musiikkiopistosta)

Kunnanvaltuusto käsittelee kokouksessaan 30.5. Pirkkalan oman musiikkiopiston perustamista. Jos kunnanhallituksen ehdotus menee läpi nykyisellään, Pirkkalan musiikinopetuksen taso laskee selvästi, ja joidenkin soitinten opetus voi lakata opettajien puutteessa kokonaan. Ongelmia tulee myös tarpeeksi suurten ja laadukkaiden yhteissoittoryhmien kokoamisessa, sillä Pirkkalan kokoisen kunnan harrastajamäärät eivät kaikkeen riitä.

Kaikista suurin virhe suunnitelmassa lienee ajatus siitä, että Pirkkalan kunta kuvittelee pystyvänsä korvaamaan Pirkanmaan musiikkiopiston opetuksen kokonaan ja tekemään sen jopa halvemmalla. Ensimmäinen ongelma tulee eteen jo opettajia hankittaessa. Yleisimpiin soittimiin, kuten pianoon ja viuluun kunta saa varmasti pätevän opettajan, mutta en usko hänen työskentelevän Pirkkalassa sen halvemmalla kuin muuallakaan. Esimerkiksi monien puhaltimien kohdalla tilanne on toinen, koska päteviä opettajia ei ole edes saatavilla. Heitä olisi kyllä vaikea houkutellakaan, sillä tuntimäärät jäisivät hyvin vähiin. Kunta joutuisi siis turvautumaan opiskelijoihin, mikä merkitsisi väistämättä opetuksen tason romahdusta, sen tiedän jo omista kokemuksistanikin. Kaikkiin soittimiin tuskin löytyisi edes opiskelijaa opettajaksi.

Tampereen konservatorion musiikkiopistossa säilytettävät oppilaspaikatkaan eivät pysty tätä muutosta korvaamaan, sillä Pirkanmaan musiikkiopisto järjestää myös pop-jazz –linjan opetusta, jota konservatorio ei tarjoa. Muutenkin näin selvä valinta konservatorion eduksi on outo, kun Pirkanmaan musiikkiopisto on jo pitkään tarjonnut opetusta myös Pirkkalassa, tälläkin hetkellä ainakin musiikkileikkikoulua ja pianon yksityisopetusta. Aikaisemmin se tarjosi täällä myös teorian opetusta, mutta tällä hetkellä ryhmiä ei muodostu, koska kunta ei ole lisännyt oppilaspaikkojen määrää yli kymmeneen vuoteen. Konservatorion musiikkiopistopuolelta ei sitä paitsi ole yhtään helpompi tie ammattiopiskelijaksi, vaikka moni niin luuleekin.

Oman musiikkiopiston perustaminen on myös yleisen kehityssuunnan vastaista. Eduskunnassa puolueet käskevät kilvan kuntia yhä laajenevaan yhteistyöhön, ja jopa kuntien asiaa ajavan Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen kehotti Pirkkalassa vieraillessaan kuntia pidättäytymään uusien palvelujen järjestämisestä yksin. Minusta on hyvin erikoista, jos emme täällä Pirkkalassa kuuntele edes häntä.

Tiedän hyvin, että monet vanhemmat kokevat ongelmaksi lastensa kuljettamisen Tampereelle musiikin opiskelua varten. Siksi en tyrmääkään täysin oman musiikkiopiston perustamista, mutta se vaatii kyllä kunnalta nykyistä huomattavasti suurempaa panostusta. On kuitenkin erikoista, että moneen vuoteen ei ole löytynyt senttiäkään oppilaspaikkojen lisäämiseen, mutta yhtäkkiä löytyykin kymmeniä tuhansia euroja omaa musiikkiopistoa varten. Opetustiloiksi ehdotetut Kyöstin kerhotilat ovat sitä paitsi tällä hetkellä akustiikaltaan kelvottomia musiikin opetukseen, eikä remontointi varmasti ole ilmaista.

Oman opiston perustamisen sijaan suosittelisinkin ratkaisuksi Tampereen musiikkiopistojen kanssa tehtävää nykyistä laajempaa yhteistyötä, jotta mahdollisimman suuri osa opetuksesta voitaisiin järjestää Pirkkalassa. Henkilökohtainen opetus voitaisiin harvinaisempien soittimien osalta jättää Tampereelle, mutta teoriaryhmiä Pirkkalaan saataisiin varmasti järjestämällä kaikkien pirkkalalaisten oppilaiden opetus täällä yhdessä ryhmässä ja sopimalla siitä opistojen kanssa. Yhteissoittoryhmiä luotaisiin niin paljon kuin mahdollista, ja ne, joille sopivaa ryhmää ei täältä löytyisi, saisivat käydä Tampereen ryhmissä.

Vihreä kunnanvaltuutettu, klarinetisti 

Riku Merikoski

Kirjoitukseni jälkeen musiikkiopistohanke ei ole edennyt mihinkään suuntaan, mutta kunnan paikkoja musiikkiopistossakaan ei ole lisätty. Tämä ei missään tapauksessa ollut kirjoitukseni tavoite, mutta jonkinlaista selvitystä jatkosta on luvattu kevään 2007 aikana.

Pirkkalainen 18.5. 2005: Miksi ei ulkoilusiltoja Pirkkalaan?

Valtuuston kokouksessa 25.4. tyrmättiin Eino Hildenin ja noin 200 muun allekirjoittama kuntalaisaloite sekä varmasti monen muunkin ulkoilijan toive siitä, että alikulkutunnelin sijaan Kurikantien ja tulevan moottoritien yli saataisiin ulkoilureittisilta. Moottoritielle siltaa ei suostuttu edes harkitsemaan, koska hanketta pidettiin liian kalliina ja epäiltiin, että se jäisi kokonaan kunnan maksettavaksi. Näin voisi huonossa tapauksessa käydäkin, mutta Kurikantien tunnelin perustelut ontuvat pahasti.

Perustelujen yksi lähtökohta oli, että alikulkutunneleissa lumi säilyy keväällä pidempään kuin ylikulkusilloilla. Tämä on periaatteessa totta, mutta jokainen hiihtäen liikkuva kuntalainen voi todeta, että valitettavasti hiihtoreittien alikulkutunneleissa on yleensä vain vähän tai ei ollenkaan lunta. Tällöin hiihtäjän sukset ja pahimmillaan jopa hiihtäjä itse ovat suuressa vaarassa. Sillalla lunta olisi sentään varmasti edes hyvien talvikelien aikana.

Kun puhuin asiasta valtuustossa, yksi epävirallinen kommentti kuului, että ainahan suksia voi kantaa vähän matkaa. Niin kyllä voikin, mutta ikävää se on, jos lenkki parinkymmenen minuutin välein keskeytyy samaan huonoon kohtaan, valaistu latu kun ei ole kovin pitkä. Samalla periaatteellahan voisi autoilijallekin sanoa ajokelvottomassa tienkohdassa, että kyllä se auto työntäenkin kulkee.

Toisena perusteena käytettiin jälleen rahaa. Kun otetaan huomioon, että tunneli vaatii selvästi enemmän huoltoa, hyvänä esimerkkinä mainitsemani lumetus, ja sinne tarvitaan jatkuva valaistus, mahdollinen rakentamiskustannusten ero tulisi varmasti takaisin pitkällä aikavälillä. Kurikantie vieläpä leikkaa ulkoilureitin notkelmassa, eikä siltaa siis tarvitsisi tehdä kovin korkeaksikaan, joten kustannusero ei mielestäni voi olla kovin suuri. Kysessä on sitä paitsi kunnan ainoa valaistu ulkoilureitti, joten pienen lisärahan sijoittaminen siihen ei tulisi olla mahdotonta. Viihtyisät ulkoilureitit - tässäkin mielessä silta on varmasti parempi ratkaisu - ovat lisäksi kunnalle todellinen valttikortti, ja niillä on myös laajat kansanterveydelliset vaikutukset. Jo tehdyt suunnitelmatkaan eivät mielestäni voi olla ylipääsemätön este, onhan huonoja suunnitelmia ennenkin korjattu.

Kiistaton totuus on myös, että ylikulkusilta olisi turvallisempi ratkaisu. Moni ulkoilija on varmasti huomannut, että alikulkutunneleissa on usein rikottua lasia, joka on varmasti vaaraksi niin lapsille, eläimille kuin polkupyörän renkaillekin. Talvella taas ylikulkevalta tieltä tippuva hiekka ja suola vaarantavat hiihtäjien terveyden. Näitä ongelmia ylikulkusillalla ei varmasti esiintyisi.

Yhden hyvän päätöksen valtuusto sentään teki tässäkin asiassa. Ulkoilureittiä ei onneksi alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti suljeta koko talveksi, vaan tunneli tehdään jo tänä vuonna. Tämä ratkaisu voi vielä osoittautua aivan tyydyttäväksi, jos tunnelin lumetus ja muu huolto hoidetaan hyvin. Silti en ymmärrä, mikä estää sillan rakentamisen, kun niin moni järkiseikka sitä puoltaa. 

Vihreä kunnanvaltuutettu

Riku Merikoski

Pian tämän kirjoituksen jälkeen kunta saikin neuvotteluissa aikaan sopimuksen, jossa moottoritien yli rakennetaan ulkoilusilta, eikä se jäänyt kunnan maksettavaksi. Pidän tätä saavutusta merkittävänä. Kurikantien alittava tunnelikin on toiminut toistaiseksi hyvin, vaikka aiheuttaakin ongelmia ladunhoidolle. 

Tästä pääset takaisin Etusivulle.