Ei. Suomalainen ydinvoima on kyllä luotettavampaa kuin tuontiydinvoima, mutta se ei riitä uuden ydinvoimalan rakentamisen perusteeksi. Miksi ei?
a) Uuden ydinvoiman rakentaminen ei vähennä kasvihuonepäästöjä, koska muun energiantuotannon rakennetta ei muuteta, vaan ydinvoimaloita rakennetaan kattamaan kasvavaa energiankulutusta. Kulutuksen kasvu on pysäytettävä energiansäästöohjelmalla. Jos kuitenkin vanhoja fossiilisilla polttoaineilla toimivia voimaloita halutaan korvata ydinvoimalla ja samaan aikaan lisätään bioenergian käyttöä, olen valmis keskustelemaan asiasta. Tällainen ratkaisu ei kuitenkaan toiminut edellisen ydinvoimapäätöksen kohdallakaan yrityksestä huolimatta. Olenkin odottanut jo pitkään esimerkiksi Kokoomukselta selkeää ohjelmaa, jossa kerrotaan, kuinka päästövähennykset toteutetaan ydinvoimalla. Sellaista ei kuitenkaan ole näkynyt, mutta esimerkiksi WWF on julkaissut oman Virtaa tulevaisuuteen -ohjelmansa, jossa Suomen kasvihuonekaasuja vähennetään vuoden 1990 tasosta kannattavasti 30 % vuoteen 2020 mennessä.
b) Ydinvoimaloita ei tehdä suomalaisella työllä. Viidennen ydinvoimalan rakentamispäätöksen yhteydessä tällaisia lupauksia kuultiin, mutta todellisuudessa vain noin puolet voimalan projekteista tehdään suomalaisin voimin. Oikeastaan mikä tahansa muu energiantuotantomenetelmä luo Suomeen enemmän työpaikkoja, ja ne ovat vieläpä paljon pysyvämpiä, koska ydinvoimalan pyörittäminen ei vaadi kovin paljon henkilökuntaa.
c) Uraania ei riitä ikuisiksi ajoiksi. Jopa energiateollisuuden mukaan tunnetut, järkevällä hinnalla hyödynnettävissä olevat uraanivarat riittävät nykykäytöllä vain "useiksi kymmeniksi vuosiksi", ja ydinvoiman käytön huomattava lisääminen maailmassa lyhentäisi tätä aikaa entisestään.
d) Uraanikaivokset aiheuttavat merkittäviä ympäristöongelmia. Ydinvoimaa puoltavien puolueiden on avoimesti myönnettävä, että ydinvoiman lisärakentaminen tukee uraanikaivosten rakentamista Suomeen. Toisaalta uraanikaivosta Suomessa voisi pitää oikeudenmukaisena hintana siitä, että olemme valinneet ydinvoiman laajamittaisen käytön. Uskon myös, että meillä kaivoksen ympäristövaikutuksia valvottaisiin tarkasti.
e) Yksikään ydinvoimala ei ole täysin turvallinen. Ydinvoimaloiden turvallisuus on parantunut viimeisten 30 vuoden aikana, mutta silti esimerkiksi ruotsalaisessa Forsmarkin ydinvoimalassa tapahtui kesällä vakava vaaratilanne, jossa turvajärjestelmät eivät toimineet. Tilanne oli kansainvälisen lehdistönkin mukaan lähellä johtaa vakavaan onnettomuuteen (Spiegel 7.8. 2006, englanniksi). Aivan viime aikoina voimalan turvallisuuskulttuurista on paljastunut lisääkin huolestuttavia tietoja. (HS 30.1. 2007) Toisinaan voimaloiden turvattomuudella pelottelu on kuitenkin ollut kohtuutonta.
f) Ydinjätteen sijoitusongelmia ei ole ratkaistu. Jätteet kyllä haudataan syvälle maahan, eivätkä ne varmasti aiheuta vaaraa meidän aikanamme. Ne säteilevät kuitenkin vielä miljoonienkin vuosien päästä, eikä meistä kukaan ole enää kertomassa paikasta. Karttoja varmasti tehdään, mutta milloin itse viimeksi luit edes tuhansia vuosia vanhoja tekstejä. Tiedon säilymisestä ei siis voida olla varmoja.
g) Viidennen ydinvoimalan rakentamisessa on ollut suuria ongelmia (Tekniikka&Talous 8.2. 2007). Minusta kovimmankin ydinvoimaintoilijan on syytä laittaa jäitä hattuun, kun edellinen vastaava projekti myöhästyy aikataulustaan jopa kaksi vuotta. Ostaisitteko itse heti uuden asunnon samalta firmalta (tarjoajia ei ole paljon), jos edellisellä kerralla rakentamisessa oli laatuongelmia evätkä aikataulut pitäneet lainkaan? Ydinvoimalan kohdalla ei kannata olla ainakaan varomattomampi. On kaikkien etu varmistaa, ettei vastaavia ongelmia jatkossa esiinny, jos lisää ydinvoimaloita halutaan rakentaa.
En ole kuitenkaan ydinvoiman täysin ehdoton vastustaja. Ydinvoimalat ovat hyvin kalliita investointeja, joiden nykyisen tuotannon korvaaminen ympäristöystävällisesti olisi vaikeaa. Siksi en pidä jo olemassa olevien laitosten ennenaikaista sulkemista järkevänä tai edes mahdollisena. Energiankulutuksen kasvu on kuitenkin tuotantoratkaisusta riippumatta pysäytettävä, kun pyrimme kestävään kehitykseen.
