Ympäristö 

1. Etelä-Suomessa on suojeltava nykyistä enemmän metsiä.

Kyllä. Suomen metsistä on virallisten tilastojen mukaan suojeltu noin 4,1 %. Suuri osa näistä metsistä on kuitenkin Pohjois-Suomessa, ja Etelä-Suomen alueella metsistä on suojeltu alle kaksi prosenttia. Yli 110 000 suomalaista allekirjoitti Metsävetoomuksen, jossa vaaditaan Etelä-Suomen, Oulun läänin ja Länsi-Lapin metsänsuojelualueiden lisäämistä viiteen prosenttiin metsäalasta vuoteen 2010 mennessä. Metsien suojelun lisääminen turvaa useiden uhanalaisien tai harvinaistuneiden eliölajien (kuukkeli, metso, lahopuilla elävät lajit) tulevaisuutta ja myös metsien virkistyskäyttöä. Metsähallitukset tuottotavoitteita on myös laskettava, jotta valtion maiden arvokkaiden metsäalueiden avohakkuista voidaan luopua.

2. Valosaastetta on vähennettävä.

Kyllä. Valosaaste on viihtyvyyden ja turvallisuuden kannalta tarpeetonta valaistusta, joka on liian kirkasta tai suuntautuu horisontin yläpuolelle. Valosaastetta ovat esimerkiksi suuret valomainokset, joita poltetaan yötä päivää ja monet väärin kohdistetut ulkovalaisimet. Jo puolet eurooppalaisista onkin kadottanut tähtitaivaan näkyvistään valosaasteen vuoksi. Ylöspäin kohdistuva valo ei sitä paitsi ole vain turhaa valaistusta, vaan se on myös tarpeetonta energiankulutusta. Valosaaste ei ole ainoastaan tähtiharrastajien ongelma, vaan se häiritsee myös ihmisten unta ja hormonitoimintaa sekä monien yöeläinten elämää. Minusta tähtitaivaan näkeminen on myös hieno luontokokemus, johon ihmisillä on oikeus.

Valosaastetta ei ole vaikea vähentää. Valaisinten oikea suuntaus, ajastimien käyttö ja tarpeettomien valojen sammuttaminen vähentävät valosaastetta ja säästävät samalla energiaa ja rahaa. Valosaastetta onkin jo rajoitettu lailla esimerkiksi Tshekissä ja Italian Lombardiassa, ja eduskunnassa aion ajaa vastaavaa lakia Suomessakin.

3. Maatalouden ja kalanviljelyn päästöjä vesistöihin on vähennettävä.

Kyllä. Esimerkiksi Saaristomerellä ja sisävesillä maatalous aiheuttaa merkittävän, usein jopa suurimman osan vesien rehevöitymistä aiheuttavista päästöistä. Leväongelmat ovatkin olleet otsikoissa lähes joka kesä. Maatalouden ympäristötukia olisikin muutettava siten, että ne kannustaisivat ympäristöystävällisiin menetelmiin. Vesistöjen reunan suojakaistojen ja ravinteita kuluttavien kosteikkojen hyvistä järjestelyistä on palkittava, ja vastaavasti huonosta menettelystä vähennettävä tukia. Tietoa hyvistä menetelmistä on samalla levitettävä kaikkialle Itämeren valuma-alueelle. 

Kalanviljelylaitokset ovat paikallisesti suuria vesistöjä rehevöittäviä ongelmia. Valtion tulisikin tukea suljettuihin viljelylaitoksiin siirtymistä.

4. Itämeren nykyinen suojelu on riittävää.

Ei todellakaan. Edellisessä kohdassa käsitelty maatalouden päästöjen vähentäminenkään ei ratkaise kaikkia ongelmia. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on kyllä jo määritellyt Itämeren erityisen herkäksi merialueeksi, mutta nykyistä tiukempaa suojelua tarvitaan silti. Laivojen jätevesien laskeminen mereen on kiellettävä koko Itämeren alueella, mukaan lukien kansainväliset merialueet. Pietarin jätevedenpuhdistamoiden rahoitusta on jatkettava, koska ilman sieltä tulevien päästöjen vähentämistä Suomenlahden tila ei parane. Myös Itämeren öljy- ja kemikaalikuljetusten turvallisuutta on parannettava ja onnettomuuksien torjuntaan varauduttava nykyistä paremmin.

5. Ilmastonmuutoksen hillitseminen on tulevan vaalikauden tärkeimpiä tehtäviä.

Kyllä. 10 historian lämpimintä mitattua vuotta ovat kaikki olleet vuoden 1990 jälkeen, ja maapallon keskilämpötila on sadassa vuodessa noussut puolisen astetta. Tämän vuosisadan aikana keskilämpötilan uskotaan nousevan 1,4 – 5,8 °C. Uusimpien tutkimusten mukaan erityisen voimakasta lämpeneminen on talvisin pohjoisilla maa-alueilla. Samalla pitkät kuivuuskaudet sekä suurtulvat ja -myrskyt lisääntyvät. Merenpinnan nousemisen odotetaankin tällä vuosisadalla häätävän miljoonia ihmisiä kodeistaan esimerkiksi Bangaldeshissä ja toisaalta Afrikkaa odottavat Saharan autiomaan laajenemisesta johtuvat suuret pakolaisongelmat. Suomikaan ei silti säästy ongelmilta, monet pohjoisen alueen kasvit ja eläimet ovat vaarassa, ja rannikkokaupungeissa vesi noussee kaduille entistä useammin.

Ilmastonmuutoksen hillitsemisen tuleekin olla uuden hallituksen tärkeimpiä tehtäviä riippumatta hallituksen kokoonpanosta. Energiankulutuksen kasvu on pysäytettävä, fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähennettävä ja uusiutuvan energian tuotantoa kehitettävä ja lisättävä. Liikenteen päästöjä on vähennettävä kevyttä ja joukkoliikennettä lisäämällä, tekniikkaa kehittämällä sekä autoverotuksen muuttamisella siten, että saastuttavien autojen hankinta maksaa nykyistä enemmän.

  

 Tästä pääset takaisin Mielipiteet-sivulle.